Irtileikattu lyrics by Verenpisara
1. Irtileikattu
Lähestymme orapihlajaa muovihymysi epäilee elinvoimaa Pidät tuskan kurkussa minut selkäsi takana Menetettävänä vain toisemme irtileikattuna maisemasta Ohitamme opitut vaiheet, vilauksina kiiltäviltä kasvoilta kehyksien puristuksessa Pidät tuskan kurkussa minut selkäsi takana Menetettävänä vain toisemme irtileikattuna maisemasta Jalkasi jättää punaisen vanan kuljet kuin päämäärätön Hengitän niskaasi harmaita hiuksia ei vastaantulijoita keskellä mahdotonta
2. Kärsimysnäytelmä
Ilmaa olemassaoloa väistäviä ihmisiä piilottaa häpeää Vieraana väkijoukossa kerää katseita etsii niistä toivoa Elämän kärsimysnäytelmää aitiopaikoilta Paikalla kävelemistä Hiljaa totuuden edessä hetki ennen tuomiota voi jotain vielä ymmärtää Kasvot puolustuspuheena katse maahan luotuna etsii tietä mitä paeta Elämän kärsimysnäytelmää aitiopaikoilta syyllisyys kääntää päätään
3. Poissa
Liikun mielessäni taas sinun kodissasi irti kaikesta todellisesta En ole löytänyt vielä mitään mikä minut pystyisi korjaamaan Muistan hetket jotka ovat kadonneet rakkauden etääntyvän luonteen Tämän huoneen, yön kylmyyden, kaikkialta ikkunat hajonneet Näen sinut jossain kaukana juoksevan yrittävän luokseni elettyjen päivien takaa Ja kuulen sinun äänen sisälläni kuiskaavan nyt kun olen poissa, tiedät mitä on rakastaa Minä väsyn kun sinua ajattelen tai näen kulkevani ohi onnen Olen pysähtänyt paikalleni odottamaan koska tiemme kohtaa ja minua kannetaan
4. Helpoin Tie
Tahtoisin saada kaiken tekemättömän ajan näkyväksi muodoksi astiaksi eteeni Sanoisin kaikki lupaamani sanat jotka kadotin heti kun olin ne ymmärtänyt Katsoisin hahmoa joka päivä päivältä muistuttaisi enää hyvin vähän sinusta Sairaiden ihmisten sairaita kasvoja kätkettyä pelkoa, sanomattomia sanoja En pysäyttänyt aikaa en kesyttänyt käsilläni kiviä Enkö koskaan tule lopettamaan helpointa tietä etsimästä Näkymätön hiljainen oma elämäni joka mykkänä raahaudut perässäni Orjan vaatteeni, poissa oleva rakkauteni elääkö minussa enää muuta, kuin nämä tyhjät puheeni
5. Harmaita Sävyjä
Syvään tumman ruskeaan alistunut syksyinen pelto Pimeyden suojassa lepäävien peurojen laskoistamana Me katsomme sivusta kaukana ihmisten piiristä Toistemme vankeina, pois vieraista mielikuvista Harmaita sävyjä, harmaita sävyjä huulemme tapaa värin säveliä ja keventää maailman painoa Me sidomme toisemme taivumme pienessä tuulessa Nyt kauniit sanat tuntuvat kipuna nielussa
6. Murheen Juuret
Rakastetut eksyneet esineet vankeina vartioivan pölyn Vieraiden käsien otteessa vai jätevuoreen kadonneena tarinana Murheet kasaantuvat taloksi kuin toistensa päälle kohoavat tiilet Käsi ei yllä siirtämään pilviä pois auringon tieltä murheen juuret syvällä maassa Perusta vahvalla pohjalla tämä kaikki alkaa pienestä kasvaa ja katoaa
7. Jumalan Koe
Jumalan koe minut työnnettiin julmaan koneeseen ryömin rattaiden läpi Kuolleeseen metsään väsyneenä kohti kosteiden lehtien pesää Jumalan koe muutti tekoni suuksi tyhjiksi sanoiksi ihmisyydestäni ja unohdin yritää pohjan alta käsin oppia katsomaan elämää Jumalan koe kasvoi mukanani sairaaksi peloksi sielun koteloksi Lähtemättä enää sisältäni vain jos toiseen maailmaan herään
8. Etsin Sinua
Joku jakoi eteemme nähtävästi kauneutta Paratiisin ristetystä syntyessään kuolleesta Levottomasta rakkaudesta odottavista unelmista Etsin turhaan ulospääsyä etsin sinua Maasta nousee käsi käyn sen läpi sormi sormelta Se ei pysäytä minua vaikka etsin jo kauan sitten kuolleita Kadotetusta sydämestä levottomista unelmista Etsin turhaan ulospääsyä etsin sinua, sinun kasvojasi
9. Viimeinen Kosketus
Tunnen ikuisuuden sinut elämän virtaavan saumattoman kaksinaisuuden Tunnen sinun kielen hameenhelman nousun arven minkä vain minä tiedän Pelkään petoja rakkaiteni naamioissa hylättyä kipua muistopuheita tuntemattomien suista Vasta tulin kun jo näin sinun taakse oven sulkeutuneen hiljaa Vieden mukanasi maahan kauneuden jättäen haaveen viimeisen kosketukseen En pääse syvemmälle enkä päästä ulos edes pientä osaa sinustakaan Ajatusteni vainoharhoissa etsin mitä vain sinulle kuuluvaa
10. Huutoni
Minut on kytketty kiinni loppuun kauniin sadun ja sodan mielikuvaan Sinun silmilläsi luen kirjoitukseni sanojen sokeudessa uskon kaiken Minun huutoni kuolee huulilleni eikä kukaan kuule Näen nälkäni oman takaraivoni läpi toiset kasvot Ojennan käteni tulet kuitenkin näkyjeni jalkoihin Vielä voit pelastaa itsesi tähän häkkiin mahtuu vain yksi Syntynyt sairaana kasvottoman kauneuden syytön raiskaaja Mieltä ohjaavat toisten tunteet sanat ja korkeat voimat
11. Aamuisin Kun Sataa
Jaloissani oli joskus siivet kun en vielä tiennyt kuinka helposti voi hajota Nyt jos herään omaan kuiskaukseen ja putoan sinäkö otat kiinni Aamuisin kun sataa lennän hiljaa eteenpäin Aamuisin kun sataa jätän taakseni sinun synkän varjosi Elämäsi kuvakirjassa on liikaa kaikkien muiden sivuja Minä luulen että sinäkin elät yksin vaikka vierelläni oletkin


