Happosadetta lyrics by Verenpisara

1. Arvetkin Kauneuspilkuiksi

sinä sanoit että se vie vuoden sinä sanoit että kaikki unohtuu ja jää sinun elämässäsi kaikki muuttuu arvetkin kauneuspilkuiksi hakkasin päätäni seinään yritin siirtää kipuni sinuun en saanut rakkautta kipeään en saanut sääliä sisään hakkasin päätäni seinään huutosi loppui sinä tutkit vihaani näit ehkä hitaasti aukeavan suun hakkasin kalloani lisää huutosi loppui sinä tutkit vihaani näit ehkä hitaasti aukeavan suun

2. Yön Karnevaalit

jää polttaa jalkojani sinun tuoksusta eksyn pimeässä muistan mitä ajattelin jos palaan takaisin yön karnevaalit maan ja taivaan välissä varjot väistää aamun pimeyden häpeästä kuuntelen hengitystäsi kun jäljitän sinua hetken painavilta harteilta taas palaan takaisin

3. Me Tapoimme Tunteen

valuin huoneestasi taas pois sinun käsistäsi levottomuuteen aika repi ahtaaseen suoneen tilan rakkaudettomuudelle me tapoimme tunteen rakkaudesta se oli niin selvästi esillä selät vastakkain kymmenen askelta ja laukaus käänsin kasvot kaupungin yöhön muutos paloi tulena rakkautemme pakkomielteen kielsin itsevihalla

4. Juomarahat

minä ryömin läpi harmaan kiven kovan surun ja yksinäisyyden sieltä löydän sinulle maan sielun ja kannan sinulle rakkauden miksi revin itseni elämässä? tarjoan suuta saatanalle juomarahat potkin jumalalle ja kaiken muun annan sinulle minä nielen tämän maailman paineen kestän ajan edessä minä etsin vaikka vuosituhansia että kertoisit minulle miksi revin itseni elämässä?

5. Kyllä Me

minä pyydän sinulta armoa en kestä oloani pääsi täynnä silmiä kallon sisällä arvailuja kyllä me onnellisia olemme menetettävänä vain toisemme ymmärrä tämä hiljaisuus eksytä vaikea rakkaus näytä minulle helppo elämä niin lähden samantien

6. Helminauha

elämäsi helminauha lähti purkautumaan jo silloin kun pysäytit kätilöiden veret ensihuudoilla vai oliko se kauneutesi? sinä lensit pois kuin poikaset pesästään ilman luonnon ihmettä astuit ilmaan kohtalo otti sinusta kuristusotteen ja päätti rakkauden surusi vaikka ainoa mitä siitä tiesit oli nukketalosi koko elämän vierelläsi elänyt muutuit kuin muut et huomannut muut muuttui myös muisto itsestäsi nyt jo kolhiintunut valkoinen valhe haudataan pois vaan täällä on tilaa huoneeni on valkoinen kuin ei mitään kävelyä lumen päällä kuin emme kävelisikään me upposimme se ei jaksanut kantaa meitä sinä sanoit me olemme lähellä kesää arvasit väärin sinua ei ole enää

7. Galleria

näin näyn galleriasta kuvista sen seinillä jotka kertoi rakkauden luonteesta ja siellä uneksittiin kaikista muista paitsi meistä katsoin lasin läpi pahinta pelkoani itseäni katsomassa likaisen lasin takana näin itseni galleriassa mätänä kuvana ihmislihana sen seinillä kuuntelin huutoa pienestä sielusta joka räki sanoja rakkauden luonteesta

8. Tunne Hiekka Jalkojen Alla

tunne hiekka jalkojen alla kivien pistot pehmeissä osissa ryömi sokeana pimeässä sateen raiskatessa ruumista kulje loputonta virtaa oikeamielisyyden ristiriidassa maista vanhentuneen makua se odottaa sinua kärsimyksesi on kasvoton lohduttajan kädet on kovat sinä uhraisit kenet vain ettet olisi niin kuin minä tunne hiekka jalkojen alla katkaise elämänkaaren kädet ryömi sokeana pimeässä sateen raiskatessa ruumista

9. Pakoon

puhallan lämmön simpukkaan ruumiiseen kauneimman muodon hengitän ihosi pinnalta harhakuvan joka kuuntelee minua yksin pimeässä kaiken kanssa ilman sinua ilman ketään turvaan eksyen unessa kaipaan pakoon puhallan lämmön simpukkaan uskottelen haureimman kuoren lähteneen sinun mukana jättäen minulle paremman puolen puhallan lämmön simpukkaan kuulen meren täyttävän huoneen repien seinät raivosta jättäen aamun haavoja nuollen

10. Rakkauden Esikoinen

minä ryömin sinun jaloissa satuta minua näe minut lisään painoa maan pintaan korotan jo nyt liian painavaa ota vastaan kätesi jälki hengityksestä hapettunut kärsimyksestä vanha rakkauden esikoinen tarjoa minulle rinnasta muisto ajasta ennen kuin muutuit vielä kun pääsin lepäämään sydämesi varjoon, suojaan elämältä

11. Happosadetta

sinun sadussa rihkamapelto ruostui me suljimme korvamme ja hiljaa itkien rukoilimme happosadetta vapauttamaan siamilaiset sielumme ja irroittamaan sydämen ja lentämään pois omassa nurkassa me muovasimme varjoja ihmisen muotoisia leluja itsellemme ja rukoilimme alun kaunistelua värittömiltä kasvoilta aivokorut soitti hiljaista haikua surimme eri syitä ja rukoilimme