Skip to content

MySpace

MFF Blogs are at www.mffblog.com!

Aamunodottaja lyrics by Verenpisara

1. Sinun Tyyneytesi Vie Voiton Kaikesta

piirrän eteesi viivan, älä astu sen yli piirrän eteesi veteen viivan, älä astu sen yli kuljetan sinut pintaan, imen vapaaksi ilmasta vesi on tyyni, sinun tyyneytesi vie voiton kaikesta puhun sinulle kosketan hiuksiasi kuljetan sinut pintaan, imen vapaaksi ilmasta vesi on tyyni, sinun tyyneytesi vie voiton kaikesta minun kuivakukkani umpeutui, värinä kädestä reidelleni ruususuu etääntyi tyhjän vihani ympäriltä tuhkan kevytkenkäiseen tanssiin

2. Aamunodottaja

minä näin jäähyväisiä, häviäviä iltoja, etääntyviä veneitä elin aamuja kun kuuntelin yksin, odotin sumua sen alta kohti tulevia ruumisarkkuja ja pyysin heräämään kertomaan minulle sumun läpi saattajasta vastarannan yksinäisestä, aamunodottajasta keräsin palamaan kuivuneita lehtiä, lämmitin kylmää ihoa nostin kuolleiden taivaankansia, haistoin hymyileviä huulia ja pyysin heräämään kertomaan minulle sumun läpi saattajasta vastarannan yksinäisestä, aamunodottajasta

3. Nuoli

nuoleni lapioni ei mene läpi kuoresi maa on kovaa ja soraista, en vain saa haudattua sinua haluaisin kävellä nurmikolla maata sen päällä kuunnella hiljaa sinua arvata kuiskauksesi sinä nukkuisit turhimmankin ajatuksen alla mikään sinussa ei astuisi minuun hyväilisin kädelläni vihreää pintaa katsoisin maan läpi suoraan sinuun olisin viimeinen silmä, iho kädet ja tunne joka sinuun koskee vetäisin sinusta nuoleni sen mukana sykkivän sydämesi tuoksun kevään sulaneen mullan nuoleni lapioni ei mene läpi kuoresi maa on kovaa ja soraista en vain saa haudattua sinua

4. Kun Uni Kuolee

yöperhosen siivistä päälleni satava tainnuttava tomu nämä pehmeät pinnat syövät jalkojani etenen pää ummessa kompastun ohi kun uni kuolee, minä suljen ihoni huokoset kun uni kuolee, pidän kylmän veren sisälläni kun uni kuolee, olen täynnä piilopaikkoja jotka haluan löytää yöpimeyden huulilta luokseni tuleva luovuttanut valo tämä ikuinen yö valtaa sieluani etenen pää ummessa kompastun ohi

5. Inhimillisyyteni

lähtölaukaus kynsieni kalkkiviivoilta sydämeni ei kestä elämäni epärytmiä inhimillisyyteni lähtee väärään suuntaan aistit hävinneenä imuroin taivaan kansia ahneuteni varastaa lähdön himoni on nopeampi ajatusta puhdistan huonouteni puhun heikkouteni unohduksiin

6. Tuuli

te seuraatte minua ajatukset raivon vallassa kuljetatte pahoihin uniin muistutatte kuinka huonosti teitä kohtelin heitin palasina roskakoriin kun kuulen takaani kuiskauksen, en enää käänny sillä tiedän tuulen vaikenevan kerroitte minusta puille paljon, enemmän mitä itse tiesin kävelen hitaammin, menkää edelleni ikävän muiston ottaisin syliin veisin takaisin kotiin piilottaisin syvälle sydämeeni

7. Sinä Olet Vika

kesytän käsilläni kiviä, hieron kipeään maksaani eloa pakotan aaveet pois sinä olet vika, rakkautesi on juoksevaa kuin pihka ymmärrät vasta, kun tunnet vanhuutesi näet kasvojesi uurteen minä häviän sinun kädellesi en silti lankea jalkoihisi huudan sinulle kirkkauteen eksyen sormieni paljouteen sinä olet vika, rakkautesi on juoksevaa kuin pihka ymmärrät vasta, kun tunnet vanhuutesi näet kasvojesi uurteen

8. Rytmi

minun hengelläni ansaitsen ymmärtää ilmaa edes kerjäämällä toisen siemenestä muiden takaa otan mitä käteeni annetaan onko rytmi oikein ihminen kellon lyönnistä astuu väärään aikaan tuuli vei kaiken järkeni ja se puhaltaa korvasta korvaan pääni tyhjäksi harva huomisesta omasta takaa pystyy muille antamaan minun hengelläni ansaitsen ymmärtää mihin suuret rakkauteni häviää

9. Harvoin

harvoin minä olen sinua ajatellut, olen vain ihminen pääni haluaisi, mutta lihani ei tottele vetäydyn velttona peiton alle olen minä huutanut sinulle tavoitellut tukea ja aina kun sanot sen ihan mitä vaan harvoin minä olen sinua ajatellut, olen vain ihminen sinun kosteutesi oli liikaa minulle, tulin ujona kasvoillesi olen minä huutanut sinulle tavoitellut tukea sieltä missä sitä vähiten on olen minä huutanut sinulle ylä-ääntä ja nopeaa ja aina kun sanot sen ihan mitä vaan

10. Syntyminen

syntyminen, varjelevan pimeyden suojasta kirkkaaseen totuuteen tukahdutetusta rakkaudesta hyväksymisen vaikeuteen kevään tuoksuista elpyvät aistit, talven eksyttäminä kantavat käsissään köysiä kadotetut varjot, rakkauden pimeydestä rakkaudettomuuden valoon ruusujen takaa äidin levottomana liikkuva pää lapsi huutaa oven läpi kylpyhuoneeseen isän suu ei muodosta enää ääntäkään vesi menee alaspäin ja elämä kuin emoaan ympärillään kantava itu jotkut meistä korjaavat vanhana eloaan eikä kello liiku vieläkään taaksepäin ja ymmärrämme olemme maan omia lapset jotkut yksin toiset yhdessä palaamme puun kohtuihin ruusujen takaa äidin levottomana liikkuva pää lapsi huutaa oven läpi kylpyhuoneeseen isän suu ei muodosta enää ääntäkään vesi menee alaspäin ja elämä kuin emoaan ympärillään kantava itu

Top of page

Verenpisara

Verenpisara

Status: Active

View artist discography »

Verenpisara Lyrics

Albums